Apinakapinanapina

Heti alkuun varoitus: erittäin poliittisesti epäkorrektia tekstiä.

Kun ajattelen noita muinaisia bilepaikkoja, Vanhaa Polia lukuunotttamatta niitä yhdistää muuan selkeä tekijä: niissä hillui vain miehiä. Ei niin että ovella olisi ollut kyltti Naisilta Pääsy Kielletty, mutta daameja - syystä tai toisesta - ei niihin tullut. Se luvattu poliittinen epäkorrektius: ja hyvä niin.

Häkämiestä lainatakseni: "se nyt vain on niin" että miehet(kin) tarvitsevat tilaa jossa olla itsensä, kaltaistensa kanssa, ihan niinkuin naisetkin. Jossain kohtaa, jotenkin, jostain syystä, nuo toisetumerkilliset vaan halusivat määrittää asiat uusiksi, ja siinä sivussa myös tämä juttu sai kylmää kyytiä. Debatti siitä, saako Naisasialiitto - Unioniin kuulua miehiä puhuu karua kieltään.

Älkää ymmärtäkö minua väärin: toki olen tasa-arvon kannalla, sama palkka samasta työstä pitäisi olla itsestäänselvyys, kuten moni muukin seikka. Enkä yhtään kiellä etteivätkö naiset olisi olleet alistetussa asemassa pitkään ja aiheetta (vaan hei, entäs transut ja transseksuaalit? Onko joittenkuitten alistaminen ja tallominen jotenkin enemmän oikeutettua kuin toisten, ja jos niin miksi?) Mutta tasa-arvoa ei mielestäni ole se että joitain suositaan joittenkin muitten kustannuksella. Esimerkki 1970-luvulta: eräällä kuntosalilla ilmoitettiin että nyt on sitten "vain naisille" -vuorot aloitettu 2 x viikossa. Ahkerasti ao. salia käyttävä tuttu totesi respalla että ok, mutta sitten pitää olla myös "vain miehille" -vuorot. Sori, ei oo eikä tuu, totesi respan tätönen. No miksei, häneltä kysyttiin. Tasa-arvo, kuului vastaus. Mitä tasa-arvoa se on, että teidän jengiin me ei saada tulla, mutta meidän jengiin teidät on pakko päästää? No, ööö, tota, äh, no tota....

Eihän moista pysty loogisesti mitenkään perustelemaan: on sopimatonta pelata niin että meillä on mustat nappulat ja teillä valkoiset - mutta hei, käännetään lauta toisinpäin niin että teillä on mustat nappulat ja meillä valkoiset - hey presto: enää ei pelatakaan mitenkään, mitään, asiat on just jetsulleen mallillaan!
Ymmärrettävää muttei hyväksyttävää: motiivina halu kostaa.

Telaketjufeminismin otettua vallan, mm. eräisiin Gambrinin nahkailtoihin piti naistenkin päästä paikalle ja mukaan, ihan vaan periaatteesta, kosketti homma tai ei. No ok, lopulta myönnyttiin, ja ladyt saivat olla baarissa, salin puolellakin käväisivät. Paikalle tuli kolme kovista, seistiin nyrpeinä tiskillä, ei kivat fiilikset kenelläkään. Kuka voitti ja mitä? Arvuutelkoon itsekukin tykönään. Jotenkin tulee mieleen Metro-lehden juttu Yrjönkadun saunan naisten vuoroista, joihin ei löytynyt muita kuin miespuolisia uimavalvojia (syytä emme spekuloi). Taivas, mikä huuto - miesten puolella oli kumminkin ollut naispuoliset siivoojat ties miten kauan, katin kontit siitä josko se ketään häiritsi. Nettikommenteissa aivan aiheellisesti kysyttiin, että kun se paljon peräänkuulutettu tasa-arvo nyt kerrankin toteutui, niin miksei asia kelvannutkaan? "Vaikka vastausta kuinka sulta anelen / sinä hymyilet vaieten", vanhaa schlaageria lainatakseni. Eihän sitä myöntää voi, että joskus motiivina on yksinkertaisesti kostonhalu joka kumpuaa miesvihasta.

En suinkaan väitä että feminismi = miesvihaa, enkä (toivottavasti) redusoi kaikkea vastakkainasettelua tälle tasolle - mutta en myöskään suostu kieltämään, ettei moista missään milloinkaan esiintyisi. Yksisilmäisyys on yksisilmäisyyttä, sulkipa sitten vasemman tai oikean silmän. Ja jos joku tuosta pahentuu, olkoon hyvä ja kertokoon miksi, kuten myös sen, miksei minulla ole oikeutta mielipiteeseeni, olipa se poliittisesti epäkorrekti tai ei, jos kerran toisella osapuolella kyseinen oikeus on.

Irvokkaimmillaan asia tiivistyy keskusteluun ympärileikkauksesta: järkyttävää lasten pahoinpitelyä (tyttöjen kohdalla), ei nyt niin kauheen välii / täytyyhän uskonnollisia traditioita ymmärtää (poikien kohdalla). Anteeksi kuinka?!? Kärsimys lienee yhtäläistä kärsimystä, sukupuoleen katsomatta - vai?!? Jossain Hesarin nettikeskustelussa heitin pahuuttani soppaan kommentin, etten tokikaan suosittele faraonista ympärileikkausta tytöille, mutta kaipa klitoriksen hupun poisto olisi yhtä ok kuin esinahan poisto pojilta, periaatteessa sama homma, "näkyvyyshaitta" vain astetta pienempi. Voitte arvata millainen haloo nousi. Ja arvatkaapa taas kerran pari, josko mitkään logiikan säännöt olivat jutussa mukana...

Jokohan olisin vaahdonnut tarpeeksi? Ehken vielä: muistan jonkun Hesarin kuukausiliitteen jutun "miesluolista" (= mancove), eli tiloista joissa miehet saivat olla itsensä, tehdä omia hommiaan "vaimojen sisustettua heidät ulos omista kodeistaan". Autotallit, "askarteluhuoneet" - what can I say? "Antakaa mun olla" (I. Alanko). Ja mitäs sanottaisiin jos miehet sisustaisivat vaimot "ulos omista kodeistaan"? Kokeilkaapa joskus kiistatapauksissa vaihtaa sanan "nainen" tilalle sana "mies" ja katsokaapa, millainen räävittömyys menee pureskelematta läpi tietyissä tapauksissa vaan ei lainkaan joissain muissa.

Todella, todella poliittisesti epäkorrektia mutta faktaa: 1970-luvun lopulla, kun kukaan ei uneksinutkaan mistään Internetistä mutta puhelinseksilinjat kävivät kuumina - kuten minäkin, ja sinkku olin -  kohtasin aika monta "väsynyttä" miestä jotka kohensin jaloilleen seksillä (ja jokunen joilta ensin piiskasin estot pois), joihin valoin tukea ja uskoa omaan itseensä, miehisyyteensä, täyteen kelvollisuuteensa - ja arvatkaapa ketkä sen heiltä olivat riistäneet ynnnä miten, ja mitä navanaluskeinoja käyttäen? Ellette arvaa oikein, saatte arvata uudelleen...

Eli loop-de-loop: miehet(kin) tarvitsevat omaa tilaa, omaa aikaa, mahdollisuutta olla yksin kaltaistensa kanssa, vaikka väliin sarvia yhteen kalistellakseenkin - ja jos heille ei sitä mahdollisuutta sallita, niin kaipaisin hyvin perusteltua syytä siitä miksi ei. Varsinkin jos "vastakkaiselle" sukupuolelle moista mahdollisuutta markkinoidaan liki itsestäänselvyytenä.

Ok, nyt mä rageen: Irving Rosenthal teoksessaan Sheeper ilmaisee näkemyksensä aiheesta radikaalin selkeästi, ja ihan oon samaa mieltä; etsikää kirja käsiinne jos taidatte, ja ellei löydy, kysykää isoon ääneen miksei. Hei miehet, katsokaa toisianne, kosketelkaa toisianne, halatkaa tai tönikää vaikka tai tehkää se mitenhyvänsä mutta tehkää se: Ollaan Läsnä Toisillemme! Tehdään hyvää toisille/toisillemme, sillä se on kaikille hyväksi. Ei väliä miten: käsi polvelle tai poskelle, polvistuen eteen poskeen ottaen, tai karvainen rinta rintaa vasten, sänkiposki toista krahnaten, kunhan iho osuu ihoon ja yhdessä tiedämme: kaikki hyvin edes hetkisen aikaa. Sinä siinä, minä tässä, yhdessä ollaan ja miehiä. Yhdessä, ja hyvä näin.